No moikka taas!

Viime viikko on ollut taas niin toiminnantäytteinen, että nyt vasta kerkesin istahtaa koneen äärelle hyvillä mielin. Olen siis taas rampannut musiikkiopistossa harjotuksissa ja konsertissa, mikä olis kyllä voinut mennä paremminkin. Pistän sen kankeuden sen piikkiin, että ennen maanantaista esitystä mulla oli esiintymistaukoa lähemmäs kaksi vuotta. Eipä siinä, kyllä se vielä siitä sultaantuu ja saan taas sen lavarohkeuden, minkä kadotin koulun ja muun stressin myötä.

Oon ollut taas normaalia energisempi ja iloisempi, mitä yleensä. Uskon siihen, että asioilla on tapana järjestyä ja asettautua elämäntilanteeseen sopivaan muottiin. Nautin tosta syksyisestä maisemasta, vaikka olenkin syntynyt kesäkuussa, niin olen aina ollut enemmän syksy ja talvi-ihmisiä. 

Musiikin ja kirjottamisen ohella, yksi mun suurista kiinnostuksen kohteista on kuvaaminen. En tosin omista järjestelmäkameraa, mutta mun puhelimen kamera tyydyttää mun tarpeet (samsung galaxy s5 mini) ja kuvaan yleensä retricalla, käyttäen polaroid - filtteriä, joka tuo kuvaan sopivaa lisämaustetta ja särmää. 

Eilen, kun olin supertylsistynyt eikä lukeminenkaan enää napannut, päätin siivota mun vaatekaapin ja ihan hyvä että tein sen. Löysin mm, kadonneita vaatekappaleita, laukkuja ja reppuja - ja mitäpä olisi teini ilman salapulloja. Jep, yhdessä rantakassissa oli ihan törkeesti jotain tyhjiä kaljatölkkejä ja likööripulloja. Alaikäisyyden jokseenkin hyviä muistoja, kun joutui aina kuumottelemaan, että huomaako porukat että laukku kilisee ja näyttää epätavallisen painavalta rantakassiksi. Heitin surutta jotain vaatekappaleita pois ja joitain ajattelin viedä ihan keräykseen, sillä nuo on silti niin hyvässä kunnossa, että miksipä en antaisi turhia ja tilaavieviä vaatteita keräykseen. Suunnittelin jonkinlaista shoppailureissua maamme metropoliin, Helsinkiin ensi viikoksi. 

Multa kysytään joskus, että mihin tyyliin luokittelisin itseni. Aikaisemmin vastaus olisi ollut päivänselvä, että olen kiistaton rokkityty, mutta pienen kriiseilyn jälkeen luokittelisin itseni enemmänkin grunge/indie/hipster - muottiin. Tosin, luokittelu on niin turhaa, enkä arvostele ihmisiä mielessäni pukeutumisen, tai musiikkimaun perusteella. Pidän aidoista ja rehellisistä ihmisistä (kukapa ei..), mulla on paljon kavereita, mutta todellisia sydänystäviä alle kourallinen.  

 

Äh, vaikka tää kuva onkin hiukan suttuinen ja jokseenkin tärähtänyt, niin tykkään tästä ihan kauheesti.

 

Mulle saa sitten ihan mieluusti jättää kommentteja ja parannusehdotuksia! Sitähän sanotaan, ettei kukaan ole seppä syntyessään ja olen ihan samaa mieltä.